Oikeudellinen neuvonta paperittomille

puhelin: +358 45-237 7104, sp: paperittomat(at)pakolaisneuvonta.fi.

Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Oikeudellinen neuvonta paperittomille

EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä 18.10.2017: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

100-vuotiaan Suomen ja kaikkien sen asukkaiden etu on se, että vakavaan rikollisuuteen puututaan ja että rikoksen uhriksi joutunut henkilö asemastaan riippumatta voi luottaa siihen, että häntä suojellaan. Ihmiskaupparikosten kohdalla valtio on myös kansainvälisten sopimusten kautta sitoutunut suojelemaan uhreja esimerkiksi kostotoimenpiteiltä.

Ihmiskaupan uhri saattaa ottaa suuren riskin hakiessaan apua tai todistaessaan tekijää vastaan, vaikka uhrin kertomus on useimmiten välttämätön rikollisten vastuuseen saattamiseksi. Kun uhri on ulkomaalaistaustainen, hän saattaa apua hakiessaan esimerkiksi asettaa läheisensä kotimaassaan alttiiksi tekijöiden kostotoimille. Hän voi myös hyväksikäytöstä ilmoittamisen seurauksena menettää perhe- tai työsuhteeseen perustuvan oleskelulupansa ja toimeentulonsa. Mikäli rikosta päädytään tutkimaan muuna kuin ihmiskauppana, hän menettää myös oikeutensa ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun tukeen.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat paperittomat ihmiset. Kun paperiton joutuu ihmiskaupan tai muun vakavan rikoksen uhriksi, hän ei usein uskalla hakea apua viranomaisilta pelätessään tekijän koston lisäksi maasta poistamista ja tyhjän päälle jäämistä. Järjestöjen tietoon tulee jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat erittäin huonossa tilanteessa, mutta eivät uskalla irtautua siitä ja hakeutua avun piiriin. Tästä hyötyvät ainoastaan rikoksentekijät.

On kaikkien etu, että uhrit voivat luottaa saavansa suojelua. Rikostorjunnan tavoitteet toteutuvat vain, jos uhri saa tarpeitaan vastaavaa tukea ja suojaa Suomessa tai siellä minne hän haluaa tai joutuu palaamaan, ottaen huomioon myös uhrin alaikäisten lasten tilanteen.

Ulkomaalaistaustaisten ihmiskaupan uhrien asemaa tulee parantaa esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle ja sen moniammatilliselle työryhmälle annetaan oikeus tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi ja jatkaa hänelle tarjottavia ihmiskaupan uhrille tarkoitettuja palveluita myös silloin, kun rikosta tutkitaan Suomessa, riippumatta sitä miten rikosprosessi etenee. Nykytilanteessa uhri menettää oikeutensa apuun, mikäli rikosta ei jostain syystä käsitellä rikosprosessissa ihmiskauppana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi nykytilanteessa tunnistaa ihmiskaupan uhriksi vain sellaiset henkilöt, joiden kohdalla rikosta ei voi tutkia Suomessa.

• Luodaan ns. palomuuri, jotta paperittomat ihmiskaupan ja muiden hyväksikäyttörikosten uhrit voivat raportoida vakavista rikoksista pelkäämättä maasta poistamista

• Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja esimerkiksi rikoksen paljastamisesta tai tekijää vastaan todistamisesta aiheutuvat mahdolliset seuraukset otetaan paremmin huomioon oleskelulupaprosessissa. Uhrien lasten ja alaikäisten uhrien kohdalla tehdään oleskelulupaharkinnassa perusteellinen lapsen edun selvitys konsultoimalla lastensuojelun ammattilaisia.

”Uhrien todellisuutta työssämme näkevinä järjestöinä tarjoamme asiantuntemustamme päättäjille ja viranomaisille, jotta saisimme yhdessä kehitettyä sellaisen järjestelmän, joka antaa ihmiskaupan ja muiden vakavien rikosten uhreille mahdollisuuden saada apua ja raportoida kokemansa ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista. Tämä auttaa torjumaan vakavaa rikollisuutta ja rakentamaan turvallista yhteiskuntaa kaikille”, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Ihmiskaupan vastainen verkosto (IKV-verkosto) on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on jakaa ja tuottaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta ihmiskaupan vastaista toimintaa ja uhrien auttamista voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys.

Lisätietoa:

Pia Marttila, ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669Essi Thesslund, ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija, Pro-tukipiste ry, 045 120 7224

Verkoston jäsenet:
Amnesty International Suomen osasto, Ensi- ja turvakotien liitto,    Exit – pois prostituutiosta ry,   Filantropia ry,   Filoksenia ry,   FinnWID,   Global Clinic Turku,    Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Ihmisoikeusliitto ry,   Kirkkohallitus,   Lasten perusoikeudet ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry,    Pakolaisneuvonta ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM,  Pelastakaa lapset ry,    Pro-tukipiste ry, Rikosuhripäivystys,   Samaria rf,   Sexpo-säätiö,  Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry , Suomen Lähetysseura ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen NNKY-liitto ry, Suomen Punainen Risti, Suomen UNICEF ry, Tukinainen ry, Vapauta Uhri ry,    Yhteiset Lapsemme ry

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä 18.10.2017: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

MINNE MÄ MENEN ? – PAPERITTOMAT SUOMESSA 2017 –seminaari

SEMINAARI ON TÄYNNÄ. EMME OTA ENÄÄ ILMOITTAUTUMISIA VASTAAN.

Aika ja paikka: Ke 15.11.2017 klo 9-13.30, Eurooppa-sali, Malminkatu 16, Helsinki

Mitkä ovat jokaiselle, myös paperittomalle siirtolaiselle, kuuluvat oikeudet ja miten ne toteutuvat Suomessa vuonna 2017? Miten viime vuosien turvapaikkapolitiikka on vaikuttanut paperittomuuteen Suomessa? Millaisin toimin yhteiskunta vastaa paperittomuuden haasteeseen ja ennaltaehkäisee sitä?

Seminaarissa on keskustelemassa päättäjiä, tutkijoita sekä kolmannen sektorin toimijoita. Tilaisuus on Pakolaisneuvonnan vuonna 2012 käynnistämän Paperittomat-hankkeen toisen hankekauden päätösseminaari.

OHJELMA

09.00 Tilaisuuden avaus

I Oikeudet, palvelut ja palomuuri

09.15 Mitkä ovat jokaisen oikeudet? Oikeustieteen professori Juha Lavapuro

09.35 Täydentävät puheenvuorot HUS:n ylilääkäri Jari Petäjä ja Tehyn varapuheenjohtaja Marjut McLean

09:55 Kysymyksiä, keskustelua

10:15 Palomuurin tärkeys sosiaali- ja terveyspalveluissa, PICUM-verkoston oikeudellinen asiantuntija Alyna Smith (in English)

10:45 – 11.15 Tauko ja kahvit (30 min)

II Paperittomuus yhteiskunnallisena haasteena

11.15 Turvapaikkapolitiikan muutokset ja paperittomuus, Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali

11.45 Kysymyksiä, keskustelua

12.00 Paneelikeskustelu: Paperittomuuden seuraukset ja mahdolliset ratkaisut sekä paperittomille itselleen että yhteiskunnalle

Paneelin vetäjänä journalisti Jeanette Björkqvist

Osallistujat:

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk), hallintovaliokunnan jäsen

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila, Rikosuhripäivystys

Yksikön päällikkö Eeva Nykänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL / Reformit-yksikkö

Ylikomisario Jari Taponen, Poliisiammattikorkeakoulu

13.30 Loppusanat

Seminaariin ilmoittautumiset (1.11 mennessä) ja lisätietoja:
sanna.rummakko@pakolaisneuvonta.fi, p. 045 843 7979

PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) on paperittomuustyötä tekevien eurooppalaisten organisaatioiden verkosto:  www.picum.org

 

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa MINNE MÄ MENEN ? – PAPERITTOMAT SUOMESSA 2017 –seminaari

Tiedote: Pakolaisneuvonta tyrmää oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista

Pakolaisneuvonta ry:n mielestä oikeusministeriön esitys laittoman oleskelun rangaistusasteikon koventamisesta ja tutkintakeinojen laajentamisesta on monin tavoin ongelmallinen ja se tulisi hylätä.

Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa arviomuistiossa esitetään laittoman maassa oleskelun rangaistuksen koventamista nykyisestä sakkorangaistuksesta enimmillään kuuteen kuukauteen vankeutta. Tutkintakeinona sallittaisiin salaisen pakkokeinon eli teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitietojen hankkiminen laittomasta maassa oleskelusta epäillyn tavoittamiseksi.

Ehdotus perustuu hallituksen 2017 julkaisemaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan. Toteutuessaan esitys ei kuitenkaan vähentäisi paperittomuutta.

”En ole ikinä tavannut kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa tai muusta syystä paperitonta, joka tällaisen lainmuutoksen vuoksi valitsisi esimerkiksi vapaaehtoisen paluun tai muuten poistuisi maasta” toteaa useita vuosia turvapaikanhakijoiden ja paperittomien neuvontatyössä työskennellyt Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali.

Pakolaisneuvonta ry on vuodesta 2012 antanut oikeudellista neuvontaa nimenomaan paperittomille. Toiminnassa tavoitetaan vuosittain satoja eri syistä paperittomiksi päätyneitä henkilöitä.

Ulkomaalaislakia koskevan ehdotuksen mukaan ”ulkomaalainen, joka tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelulupakortti, oleskelukortti tai pysyvä oleskelukortti, on tuomittava laittomasta maassa oleskelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”.

Rangaistava teko olisi ”oleskelu”, joka ei vaaranna kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta. Pakolaisneuvonnan mielestä on selvää, ettei vankeusrangaistukseen tuomitseminen oleskelusta ole oikeassa suhteessa teon vakavuuteen. Sama suhteettomuus on ongelmana ehdotetuissa tutkintakeinoissa, erityisesti mitä tulee salaisen pakkokeinon käytön sallimiseen. Poliisin oikeudet suorittaa esimerkiksi kotietsintöjä ja henkilöntarkastuksia laajentuisivat. Myös viime viikolla julkisuudessa kohua herättänyt jokamiehen kiinniotto-oikeus tulisi mahdolliseksi vankeusuhan myötä.

Esityksen kustannusvaikutukset on Pakolaisneuvonnan näkemyksen mukaan pahasti aliarvioitu. Lainvalmistelussa ei esimerkiksi ole ymmärretty, ettei kirjallinen menettely ole käytännössä mahdollista asioitaessa ilman pysyvää osoitetta olevien ja suomen kieltä osaamattomien paperittomien henkilöiden kanssa. Tämä kuormittaisi erityisesti käräjäoikeuksia. Pakolaisneuvonta katsoo, että esitys on myös ristiriidassa EU:n vapaan liikkuvuuden ja palautusdirektiivin kanssa.

OM arviomuistio: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=3daf4de2-e160-472d-86c2-904d7234bc48

Pakolaisneuvonnan lausunto esityksestä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle täällä:  http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2017/09/Pakolaisneuvonta-lausunto_080917_Arviomuistio-OM-23412016.pdfhttp://www.paperittomat.fi/?attachment_id=2053

Lisätietoja:
Lakimies Heli Aali,
p. 045 237 7104
heli.aali@pakolaisneuvonta.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote: Pakolaisneuvonta tyrmää oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista

Ville Elonheimo: Joensuussa toiminta paperittomien auttamiseksi syntyi verkoston voimalla

Yhdellä järjestöllä oli yhteyksiä, toisella toimintatapoja, kolmannella kotipesä ja neljännellä tukea vapaaehtoisille. Joensuun Global Clinic avattiin keväällä 2014.

Kuva: Ville Tietäväinen

Juhlia kannattaa järjestää. Aloite Global Clinicin perustamiseen tuli lääkäriltä, joka oli Joensuussa toimivien järjestöjen joulupuurolla. Yhdellä meistä järjestöistä oli yhteyksiä, toisella toimintatapoja, kolmannella kotipesä ja neljännellä tukea vapaaehtoisille.

Yhteistyö Joensuussa ei syntynyt tyhjästä vaan toimijoiden pitkäaikaisesta verkostotyöstä maahanmuuttajien parissa.

Joensuun Global Clinicin valmisteluistuntoja pidettiin puolenkymmentä. Valmistelussa oli mukana mm. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys, SPR, Rikosuhripäivystys, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ja Joensuun evankelis-luterilaiset seurakunnat sekä vapaaehtoisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Tyhjästä tämä yhteistyö ei noussut, vaan järjestöjen pitkäaikaisesta verkostotyöstä maahanmuuttajien parissa.

Ensimmäisenä vuonna pidettiin yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa Itä-Suomen aluehallintoviraston isännöimänä avoin koulutus, johon osallistui terveydenhuollon ammattilaisia, järjestöjen työtekijöitä ja vapaaehtoisia ja viranomaisia. Samassa yhteydessä avasimme Joensuun Global Clinicin 19.5.2014.

Kasvot toiminnalle

Heti avaamispäivänä JGC:n johtava lääkäri, vapaaehtoinen Juha Mustonen antoi haastattelun sekä Ylelle että maakuntalehti Karjalaiseen. Tiedotimme avoimesti siitä, että toimintaa on ja kerroimme, mitkä ovat sen yhteiskunnalliset sitoutumukset. Samalla pystyimme tiedottamaan laajasti siitä, että toimintamme on asiakkaille täysin luottamuksellista.

Globan Clinicin käynnistyttyä lähinnä Juha, mutta myöhemmin myös minä, toimimme kasvoina. Kun toiminnalla on selkeät kasvot, muut mukana olevat ovat paremmin suojassa kyselyiltä. Julkisuudessa esillä olemisella pyrimme tekemään tilaa myös muulle kuin terveydenhoidolliselle työlle paperittomien parissa.

Yhteistyö Joensuun kaupungin kanssa on ollut kohtuullisen hyvää. Omat ongelmansa tuottivat vuoden 2017 alun muutokset eli siirtyminen maakunnallisen sote-organisaatioon sekä toimeentulotuen siirto Kelaan.

Etiikat kohtaavat kentällä

Global Clinicin toiminnan yhteydessä on päässyt tutustumaan erilaisiin näkökulmiin työn etiikasta. Peruspilarina on ollut lääkärin etiikka, yksinkertaistaen: potilaat on hoidettava riippumatta siitä, keitä he ovat.

Tähän on yhdistynyt seurakuntien kristillinen etiikka, josta poimittakoon vaikka seuraava: ”Se mitä te olette tehneet yhdelle minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”.

Yhtenä tulokulmana on ollut sosiaalialan etiikka: asiakkaan asian käsittely luottamuksellisesti asiakkaan hyväksi. Tämä näkökulma on vahva myös 2016 julkistetuissa sosiaalityöntekijän eettisissä ohjeissa (Talentia).

Yhtenä tausta-aineistona eettisten kysymysten käsittelyssä on  myös PICUMin Ethical Guidelines- ohjeistus.

Tärkeää on ollut jokaisen mukana olevan työntekijän oman organisaation hyväksyntä ja tuki työlle. Vaikka kunkin etiikan lähtökohdat ovat erilaiset, niiden keskellä löytyy käytännön kenttä, jolla etiikoiden käytännölliset johtopäätökset ovat samankaltaiset.

Ville Elonheimo
monikulttuurisen järjestötoiminnan kehittäjä
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
Joensuun Global Clinicin koordinaattori

Kuva: Bahia Ayoubi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ville Elonheimo: Joensuussa toiminta paperittomien auttamiseksi syntyi verkoston voimalla

Mervi Leppäkorpi: Työssä ilman lupaa

Ilman työnteko-oikeutta oleskelevien ihmisten joukko on kirjava ja taustat moninaiset.
”Mitä enemmän luodaan sellaisia ulossulkemisen mekanismeja, joiden 
vuoksi ihmiset eivät voi huolehtia toimeentulostaan virallisilla 
työmarkkinoilla, sitä enemmän ihmiset pyrkivät tekemään töitä virallisen 
työelämän ulkopuolella”, tutkija-aktivisti Mervi Leppäkorpi pohtii 
blogikirjoituksessaan.

Kuva: Ville Tietäväinen

Kun Suomessa yritettiin säätää lakia  tiettyjen ulkomaalaisten oikeudesta terveyteen, THL selvitti , keistä voisi olla kyse. Tuloksena oli lista erilaisia ulkomaalaisryhmiä, asumisperusteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävistä EU-kansalaisista ihmisiin täysin ilman oleskelulupaa. Näitä ryhmiä yhdistää jääminen erilaisten hallinnollisten lupa- ja vakuutuskategorioiden ulkopuolelle.

Ilman työnteko-oikeutta Suomessa oleskelevien ihmisten joukko on lähes yhtä kirjava. Osalla kolmansien maiden kansalaisista on muodollisesti oikeus oleskella maassa. Esimerkiksi oleskelulupa toisessa EU-maassa tai Suomen kansalaisen perheenjäsenen vireillä oleva oleskelulupahakemus voi oikeuttaa oleskeluun. Toiset ovat Suomessa ja Euroopassa täysin ilman oleskelulupaa.

Järjestelmä ja erilaisten ulkomaalaisstatusten kirjo on niin sekava, että joskus ihmiset ilman oikeutta työhön voivat olla työsopimuksella työsuhteessa ja maksaa veroja, eikä kukaan välttämättä huomaa mitään pitkään aikaan. Helsingin Sanomat uutisoi tällaisesta tilanteesta vuonna 2014.

Työpaikka verkostojen kautta

Vaikka osa ilman työnteko-oikeutta Suomessa oleskelevista voi elää esimerkiksi sukulaistensa tai tuttaviensa kanssa ja syödä heidän jääkaapistaan, monen on pakko ansaita rahaa. Oleskelun voi virallistaa hakemalla oleskelulupaa työn perusteella – jos työpaikka täyttää tietyt ehdot. Työtunteja pitää olla riittävästi, palkan täytyy ainakin paperilla elättää työntekijänsä, eikä sopimus voi olla niin sanottu nollatuntisopimus. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty, jos suomi ei vielä suju ja työnantajan pitäisi sitoutua odottamaan muutama kuukausi lupapäätöstä.

Monille työt harmaan talouden piirissä ja erilaiset epäviralliset ansaintakeinot, kuten romumetallin myyminen tai pullojen kerääminen, ovat käytännössä ainoita tapoja ansaita rahaa. Myös seksityö voi olla vaihtoehto. Seksityössä kohdataan ulkomaalaisia ilman minkäänlaista oleskeluoikeutta Euroopassa harvemmin kuin julkinen keskustelu antaisi olettaa.

Siirtolaiset ilman työnteko-oikeutta työllistyvät yleensä omien verkostojensa kautta. Työolosuhteet voivat vaihdella paljon raskaista, likaisista ja huonosti palkatuista töistä sellaisiin, joiden palkka vastaa alan palkkaa ilman veroja. Työsuhteet ovat yleensä lyhyitä ja työntekijän neuvotteluasema on huono. Jos työnantaja jättää palkan maksamatta, on työntekijällä käytännössä aika vähän vaihtoehtoja, jos haluaa töitä jatkossakin.

Siirtolaiset ilman oikeutta työntekoon ovat vaatineet oikeuksiaan näkyvästi aiemmin esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa . Ruotsissa Heidi Moksnes on tutkinut paperittomien siirtolaisten järjestäytymistä omaan ammattiliittoon. Järjestäytymisen seurauksena ihmisten tiedot oikeuksistaan lisääntyivät ja he saivat kollektiivisesti nostettua palkkatasoaan verrattuna niihin, jotka eivät järjestäytyneet. Toisaalta työnantajat saattoivat jättää järjestäytyneet siirtolaiset palkkaamatta kokonaan.

Ruotsissa näkyvillä on solidaarisen harmaan talouden muotoja: ihmiset voivat ostaa
”reiluun” hintaan lounaita, catering-palveluja tai yksittäisiä
työsuorituksia paperittomilta siirtolaisilta

Ulossulkevat rakenteet ajavat harmaan talouden piiriin

Ruotsissa on tunnistettu Suomea kauemmin paperittomat siirtolaiset yhteiskunnassa ja heitä on arvioitu olevan määrällisesti enemmän kuin Suomessa. Muun harmaan talouden ohella on näkyvillä solidaarisen harmaan talouden muotoja: ihmiset voivat ostaa ”reiluun” hintaan lounaita, catering-palveluita tai yksittäisiä työsuorituksia ihmisiltä, joilla ei ole mahdollisuutta laillistaa oleskeluaan.

Vuonna 2015 Suomeen turvapaikkaa hakemaan tulleista ja kielteisen päätöksen saaneista ihmisistä, jotka kieltäytyvät vapaaehtoisesta paluusta, mutta joiden käännyttäminen on vaikeaa, voi olla syntymässä määrällisesti merkittävä uusi ryhmä palveluista ja työelämästä syrjäytettyjä ihmisiä. Toistaiseksi määrät ovat vielä pieniä, eivätkä kaikki vastaanottokeskuksista poistetut välttämättä jää Suomeen.

Vaikka kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä tuetaan, Suomessa ei ole ainakaan vielä merkkejä ”solidaarisen” harmaan talouden yleistymisestä. Solidaarisuuden muoto näyttää olevan rakenteellisempi: Ihmisille yritetään löytää ja luoda töitä, joiden kautta oleskelun voisi laillistaa.

Mitä enemmän luodaan sellaisia ulossulkemisen mekanismeja, joiden vuoksi ihmiset eivät voi huolehtia toimeentulostaan virallisilla työmarkkinoilla, sitä enemmän ihmiset pyrkivät tekemään töitä virallisen työelämän ulkopuolella. Jos oleskelun laillistaminen on vaikeaa tai mahdotonta, se saattaa pitkittää aikaa, jonka ihmiset oleskelevat ilman oleskelulupaa ja toimivat harmaan talouden piirissä.

Jos ilman oleskelulupaa työtä tekevien ihmisten määrä halutaan pitää jatkossakin maltillisena, ratkaisujen tulisi olla rakenteellisia ja mahdollistavia kontrollien ja rankaisemisen sijaan.

Mervi Leppäkorpi on aktivisti, joka keskittyy väitöstutkimuksessaan oikeudettomassa asemassa oleviin siirtolaisiin.

Kuva: Intokustannus

Lisää aiheesta:
Anderson, Bridget ja Martin Ruhs (2010). Researching Illegality and Labour Migration. Guest Editorial. Population, Space and Place 16, 175–179.

Könönen, Jukka (2014). Tilapäinen elämä, joustava työ: rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Leppäkorpi, Mervi (2016). Verkostoitumisen merkitys yhteiskuntaan sijoittumisessa ilman oikeutta työhön. Työväentutkimus-vuosikirja, pp. 4-10.
Vuolajärvi, Niina (2016). Ihmiskauppanarratiivit ja seksityön todellisuus. http://www.sosiologia.fi/blog/2016/ihmiskauppanarratiivit-ja-seksityon-todellisuus/

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Mervi Leppäkorpi: Työssä ilman lupaa