Oikeudellinen neuvonta paperittomille

Paperittomien oikeudellinen neuvonta on tauolla joulukuussa 2017

Lue loppuun

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Oikeudellinen neuvonta paperittomille

Anu Leinonen: Miten voi paperittomien mielenterveys?

Kaiken järjen mukaan psyykkisesti hyvinvoiva paperiton on sula mahdottomuus tai positiivinen poikkeus. Vai pystytkö itse kuvittelemaan itsesi eheäksi tilanteeseen, jossa koko tulevaisuus on hämärän peitossa?

Kuva: Graafikko Ville Tietäväinen

Mielenterveys saattaa olla viimeisiä asioita, josta paperiton henkilö on huolissaan omassa tilanteessaan. Kotimaasta lähtiessään hän on joutunut luopumaan siitä, mistä ihmisen identiteetti ja hyvinvointi rakentuu. Taakse on jäänyt koti, rakkaita läheisiä, mahdollisuus toteuttaa ammattiaan. Lähtöön liittyy kaaosta ja yleensä vähintäänkin väkivallan uhkaa. Lähtö saattaa herättää ristiriitaisia tunteita, kuten syyllisyyttä. Paperiton on joutunut luopumaan turvallisuuden tunteestaan.

WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Neljä vuotta sitten pohdimme PSV Stadin (Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry) kokouksessa mikä olisi sellainen haavoittuvassa asemassa oleva ja marginaalissa elävä ryhmä, jonka pariin haluaisimme kohdentaa vapaaehtoistyötä. Päädyimme rakentamaan yhteistyötä paperittomien klinikan Global Clinicin moniammatillisen työryhmän kanssa, ja nyt kolmen vuoden ajan olemme pähkäilleet yhdessä sairaanhoitajien ja lääkärien kanssa miten tukea paperittomien jaksamista heidän usein melko toivottomalta näyttäytyvässä tilanteessaan.

Vallitseva nykykäsitys mielenterveyden hoidosta ja ylläpidosta pohjautuu vakauttavaan näkökulmaan, jossa pyritään vahvistamaan ihmisen arkista toimintakykyä ja vakauttamaan niitä olosuhteita, joissa hän elää. Helpommin sanottu kuin tehty, vaikka paperittomien ympärille onkin rakentunut laaja verkosto erilaisia auttajia.

Klinikalle luodaan uusia käytäntöjä

Global Cliniciltä psyykkistä tukea hakevat ovat tyypillisesti turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet toistuvia kielteisiä päätöksiä hakemuksiinsa. Myös omaiset voivat hakea keskusteluapua ahdistavassa tilanteessa. Sekä hoitajat että lääkärit tapaavat potilaita, jotka kärsivät uniongelmista ja post-traumaattisista stressioireista sekä vakavista mielialaongelmista.

Potilas ei kuitenkaan välttämättä tunnista oireitaan eikä tiedä, että niihin voisi saada lääkkeetöntä apua. Klinikalle tullaankin yleisimmin somaattisissa ongelmissa. Suhteellisen pieni sitoutuneiden vapaaehtoisten joukko, puutteelliset tilat sekä ajoittaiset haasteet tulkkipalvelujen saatavuudessa hidastavat toiminnan kehittämistä.

Ystävällinen tervehtiminen, katsekontakti ja tervetulleeksi toivottaminen saavat paperittoman tuntemaan itsensä arvostetuksi

Lääkärit tiedostavat että monen potilaan kanssa olisi hyvä syventää keskustelua ja kertoa psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta terveyteen. Luottamuksellinen suhde ei kuitenkaan rakennu hetkessä, ja lääkärin yhdessä tulkin kanssa käytettävissä oleva aika yksittäistä potilasta kohden on rajallinen.

Lääkäri voi suositella potilaalle keskustelua psykologin kanssa, mutta miten löytää oikeat sanat kertomaan eri kulttuuritaustan omaavalle henkilölle siitä mitä psykologi tekee? Löytyykö klinikalta huonetta psykologin käyttöön, entä tulkkia joka ymmärtää juuri tätä potilasta? Psykologi on yleensä pyydettäessä saatu paikalle ainakin seuraavalle viikolle. Lisäksi psykologi voi olla läsnä alkuhaastattelussa, jossa selvitetään potilaan tulosyy ja sen kiireellisyys.

Todennäköisesti useimmat paperittomat hyötyisivät jonkinlaisesta psyykkisen tilan ja voimavarojen kartoittamisesta sekä ahdistuksenhallintakeinojen oppimisesta. Psykologien tavoitteena onkin vakauttavan ryhmätoiminnan ja psykoedukaation juurruttaminen Global Clinicille. Ryhmän kokoaminen on vaikeaa, joten on realistisempaa aloittaa yksittäisten tapahtumien, esimerkiksi hyvinvointi-iltojen järjestämisellä. Niissä on tarkoitus muun muassa kertoa mielenterveyden perusteista ja opettaa yksinkertaisia keinoja helpottaa omaa oloa.

Paperiton voi kokea olevansa täysin muiden armoilla

 Mielenterveys rakentuu arjen kohtaamisissa

Paperittomien mielenterveys ei kuitenkaan voi olla minkään yksittäisen ammattiryhmän asia. Mielenterveys rakentuu ihmisten välillä ja myös arkisissa kohtaamisissa. Onkin tärkeää huolehtia vapaaehtoistyövoimin toimivan ja kiireetöntä hoitoa tarjoavan klinikan työntekijöiden jaksamisesta. Ilman sitoutuneita vapaaehtoisia ei ole koko klinikkaa.

Hyvinvoivat vapaaehtoiset jaksavat todennäköisesti kohdata potilaiden hädän ja jatkaa toiminnan kehittämistä kaaoottisissa olosuhteissa, muun muassa vailla toimivaa potilastietojärjestelmää. Viimeisessä kehittämisillassa löysimme toivottavasti koko klinikkayhteisöä palvelevan viitekehyksen tietoisuustaidoista. Ihannetilanteessa klinikkailta alkaisi yhteisellä tietoisen läsnäolon harjoituksella.

On erityisen tärkeää miettiä miten kohtaamme paperittoman arkisessa vastaanottotilanteessa. Ystävällinen tervehtiminen, katsekontakti ja tervetulleeksi toivottaminen saavat hänet tuntemaan itsensä arvostetuksi.

Entä millainen toiminta odotusaulassa auttaisi potilaita rentoutumaan? Teen ja keksien tarjoilu voisi tuoda myös vapaaehtoisille onnistumisen kokemuksia kontaktin luomisessa potilaisiin.

Klinikalle mukaan tulevien lasten huomioiminen on voimaannuttavaa myös vanhemmille. Olemme suunnitelleet myös pop up-tyyppistä, leikkimielistä suomen kielen opetusta odotustilaan. Siinä voisi harjoitella arkiseen vuorovaikutukseen tai vastaanottotilanteeseen liittyviä fraaseja. Lähitulevaisuudessa hyödynnämme netin videomateriaalia mielenterveydestä.

 Elämä tapahtuu tässä ja nyt

Vapaaehtoisen näkökulmasta haastavinta on kohdata toisen hätä ja oma avuttomuus tilanteessa, jossa ratkaisut ovat oman toiminnan ulottumattomissa. Epävarmuuden sietämisessä auttaa omien tietoisuustaitojen kehittäminen.

Elämä tapahtuu tässä ja nyt, tässä kehossa. Kohdatessani potilaan olen merkittävä osa hänen todellisuuttaan siinä hetkessä. Voin katsoa häntä hetken hyväksyvästi ja hengittää hänen kanssaan rauhallisesti sisään ja ulos. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen voi olla potilaalle merkittävä kokemus. Myötätunnon kokeminen ja yhteys saa parhaimmillaan myös auttajan tuntemaan kiitollisuutta. Oma elämän murheet tuntuvat kovin pieniltä klinikkaillan jälkeen.

Romahduspisteessä oleva, esimerkiksi itsetuhoinen tai todellisuudentajunsa menettänyt henkilö on oikeutettu kiireelliseen psyykkiseen apuun julkisten palveluiden piirissä. Käytännössä kokemukset siitä miten he esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulevat autetuiksi ovat vielä vähäisiä.

Onneksi pääkaupunkiseudulla potilaita voi ohjata myös SOS-kriisikeskukseen. Hyvältä tuntuu erityisesti se, että paperittomille on perustettu uusia päiväkeskuksia, joista he voivat saada psykososiaalista- ja vertaistukea. Tämä on arjessa usein tärkeämpää kuin varsinainen hoito, sillä ihmisen hyvinvointi ja mielenterveys syntyy yhteydessä toisiin.

Anu Leinonen on psykologi ja perheterapeutti, joka työskentelee Helsingin ensikodin Avopalveluyksikkö Pesässä päihdeongelmista toipuvien pikkulapsiperheiden kanssa.
Hän toimii Global Clinicin psykologien yhteyshenkilönä ja on erityisen kiinnostunut etsimään keinoja siihen, että marginaaliin joutuneet ihmiset saavat äänensä kuuluville ja tulevat osaksi yhteisöä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Anu Leinonen: Miten voi paperittomien mielenterveys?

Sanna Rummakko: Mihin tarvitsemme palomuuria?

Palomuuri tarkoittaa sitä, että maahanmuuton valvonta ja muut yhteiskunnan peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, erotetaan toisistaan. Palomuurin suojissa paperiton voi ottaa yhteyttä palveluja tai suojelua tarjoaviin viranomaisiin eikä tämä johda siihen, että maasta poistamisesta vastaavat viranomaiset ryhtyvät toimiin henkilön sakottamiseksi tai maasta poistamiseksi. 

Kuva: Ville Tietäväinen

Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti syyskuussa 2017 vuoden alussa annettua Kuntainfo-ohjetta, jolla se ohjeistaa kuntia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarjoamisessa paperittomille henkilöille – tai ”laittomasti oleskeleville”, kuten paperittomia ihmisiä viranomaiskielessä kutsutaan.

Kuntainfoon on lisätty tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten salassapitovelvollisuudesta ja tietojen antamisesta muille viranomaisille. Ohjeessa todetaan, että laittomasti maassa oleskelevien kohdalla noudatetaan samoja tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä kuin muidenkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden.

Perusteena on yksityisyyden suojan ohella luottamuksellisuuden vaatimus ammattilaisten työssä. Ohje painottaa, ettei Kansaneläkelaitos tai kunnan sosiaaliviranomainen saa oma-aloitteisesti ilmoittaa poliisille tai Maahanmuuttovirastolle siitä, että laittomasti maassa oleskeleva henkilö turvautuu toimeentulotukeen.

Paperiton uskaltaa asioida

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten salassapitovelvollisuus on keskeinen osa niin kutsuttua palomuuria. Palomuuri tarkoittaa sitä, että maahanmuuton valvonta ja muut yhteiskunnan peruspalvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, erotetaan toisistaan.

Yhteydenotto palveluja tai suojelua tarjoaviin viranomaisiin ei saisi johtaa siihen, että ulkomaalaisen maasta poistamisesta vastaavat viranomaiset ryhtyvät toimiin henkilön sakottamiseksi tai maasta poistamiseksi.

Jos paperiton asioi terveyskeskuksessa, Kelassa, kunnan sosiaalitoimessa tai ilmoittautuu peruskouluun, tästä ei tule ilmoittaa maahanmuuton valvonnasta vastaaville viranomaisille. Ihannetapauksessa sama koskisi myös tilannetta, jossa paperiton raportoi poliisille joutumisestaan rikoksen uhriksi.

Mitä hyötyä palomuurista yhteiskunnalle on? Eikö pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki ilman oleskelulupaa olevat tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet poistetaan maasta mahdollisimman pian?

Sosiaalipalveluihin uskaltaa pelkäämättä hakeutua silloin, kun on vailla suojaa ja toimeentuloa.

Jos palomuuri toimii, paperittomat uskaltavat hakeutua niihin vähäisiin palveluihin, joihin heillä on oikeus. Paperittomien lapset pääsevät kouluun. Sairastuessaan paperiton uskaltaa nopeammin hakeutua hoitoon, jota hänelle on tarjolla. Tämä voi paitsi vähentää terveydenhuollon kustannuksia myös hyödyttää kansanterveyttä esimerkiksi tartuntatautiepidemioita ehkäisemällä. Hoidon tarjoamisen tuomia säästöjä on selvittänyt esimerkiksi EU:n perusoikeusvirasto FRA tutkimuksessaan.

Sosiaalipalveluihin uskaltaa pelkäämättä hakeutua silloin, kun on vailla suojaa ja toimeentuloa. Samalla turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mahdollisuus toimia oman alansa eettisten periaatteiden mukaisesti. Suomessa salassapitoon velvoittaa voimassa oleva laki.

Jos paperiton voi ilmoittaa häneen kohdistuneesta rikoksesta poliisille ilman pelkoa maasta poistamisesta, rikoksia jää vähemmän piiloon ja tekijät saadaan kiinni. Todennäköisesti paperittomat joutuvat rikoksen uhreiksi harvemmin, jos vallalla ei ole rankaisemattomuus.

Keino radikalisoitumiseen ehkäisyyn?

Hiljattain julkaistussa Suomen sisäisen turvallisuuden strategiassa todetaan: ”Yhteiskuntapoliittisella päätöksenteolla on väkivaltaisten ääriliikkeiden rikollisen toiminnan torjunnan lisäksi varmistettava, että Suomessa ei synny alueita tai väestöryhmiä, jotka ovat haavoittuvaisia väkivaltaisten ääriliikkeiden retoriikalle ja rekrytoinnille.” (s.32)

Paperittomien perustarpeista huolehtiminen voisi olla yksi keino radikalisoitumisen ehkäisyssä.

Palomuurikäytäntö rakentaa yhteiskunnan marginalisoiduimpien ihmisten luottamusta järjestelmään ja pitää heitä edes jollakin tavalla osana yhteisöä. Paperittomat pysyvät hengissä muullakin kuin omaisuusrikoksilla tai riistävillä työsuhteilla, jos yhteiskunta täyttää velvoitteensa huolehtimalla jokaisen toimeentulosta ja huolenpidosta edes minimistandardien tasolla.

Kolmannella sektorilla, kirkolla ja järjestöillä on tärkeä rooli, jotta paperittomat uskaltavat kysyä neuvoa ja ohjausta oikealle taholle, mutta myös julkisiin palveluihin tulee uskaltaa mennä.

Toisella puolella vaakakupissa painaa kielteisten turvapaikka- ja oleskelulupapäätösten täytäntöönpano ja maasta poistamisen tehostaminen. Kaikkihan rakastavat hallittua maahanmuuttoa. Useimmat suomalaiset näyttävät hyväksyvän sen, että ulkomaalaisia myös tahdonvastaisesti poistetaan maasta kielteisen päätöksen tai laittoman oleskelun seurauksena. Ainakaan kovin laajaa liikehdintää käännytyksiä vastaan ei ole nähty viime vuosikymmeninä.

Mutta tehostuisiko maasta poistaminen murentamalla palomuuria? Ei ole ainakaan näyttöä siitä, että paperittomien elämän tekeminen mahdollisimman vaikeaksi palveluihin pääsyä hankaloittamalla vaikuttaisi heidän tekemiinsä ratkaisuihin maahan jäämisestä tai lähtemisestä.

Syvemmälle marginaaliin työntäminen voi kyllä lisätä työvoiman riistoa ja harmaata taloutta. Järjestelmän uskottavuuteen tähtäävällä ”kovalla” maahanmuuttopolitiikalla ei tällöin saavuteta tavoiteltua tilanteen hallintaa vaan käy juuri päinvastoin. Ilmiöt muuttuvat sitä  hallitsemattomammiksi, mitä enemmän ihmisiä on eri toimilla ajettu  marginaaliin ja ulos muusta yhteiskunnasta.

Järjestelmän uskottavuuteen kuuluu myös tosiasioiden tunnustaminen. Olipa maahanmuuttopolitiikkamme miten kovaa tahansa, joukossamme elää jonkin verran paperittomia ihmisiä, joille kotiinpaluu ei vain ole vaihtoehto tai joita ei pystytä viranomaistoimin maasta poistamaan. Tämän tosiasian kieltäminen ei edistä hallittua maahanmuuttoa. Realistinen johtopäätös tästä näkökulmasta on, että yhteiskuntana meidän kannattaa huolehtia jokaiselle kuuluvien oikeuksien toteutumisesta, myös paperittomien siirtolaisten.

Sanna Rummakko työskentelee koordinaattorina Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeessa

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveysministeriön päivitetty Kuntainfo 2/2017: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paivitetty-kuntainfo-kunnille-suositukset-laittomasti-maassa-oleskelevien-kiireelliseen-sosiaali-ja-terveydenhuoltoon

Fundamental Rights Agency: Cost of exclusion from healthcare – The case of migrants in an irregular situation

Sisäisen turvallisuuden strategia Hyvä elämä, turvallinen arki 10/2017:http://intermin.fi/sisaisen-turvallisuuden-strategia

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Sanna Rummakko: Mihin tarvitsemme palomuuria?

EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä 18.10.2017: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

100-vuotiaan Suomen ja kaikkien sen asukkaiden etu on se, että vakavaan rikollisuuteen puututaan ja että rikoksen uhriksi joutunut henkilö asemastaan riippumatta voi luottaa siihen, että häntä suojellaan. Ihmiskaupparikosten kohdalla valtio on myös kansainvälisten sopimusten kautta sitoutunut suojelemaan uhreja esimerkiksi kostotoimenpiteiltä.

Ihmiskaupan uhri saattaa ottaa suuren riskin hakiessaan apua tai todistaessaan tekijää vastaan, vaikka uhrin kertomus on useimmiten välttämätön rikollisten vastuuseen saattamiseksi. Kun uhri on ulkomaalaistaustainen, hän saattaa apua hakiessaan esimerkiksi asettaa läheisensä kotimaassaan alttiiksi tekijöiden kostotoimille. Hän voi myös hyväksikäytöstä ilmoittamisen seurauksena menettää perhe- tai työsuhteeseen perustuvan oleskelulupansa ja toimeentulonsa. Mikäli rikosta päädytään tutkimaan muuna kuin ihmiskauppana, hän menettää myös oikeutensa ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun tukeen.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat paperittomat ihmiset. Kun paperiton joutuu ihmiskaupan tai muun vakavan rikoksen uhriksi, hän ei usein uskalla hakea apua viranomaisilta pelätessään tekijän koston lisäksi maasta poistamista ja tyhjän päälle jäämistä. Järjestöjen tietoon tulee jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat erittäin huonossa tilanteessa, mutta eivät uskalla irtautua siitä ja hakeutua avun piiriin. Tästä hyötyvät ainoastaan rikoksentekijät.

On kaikkien etu, että uhrit voivat luottaa saavansa suojelua. Rikostorjunnan tavoitteet toteutuvat vain, jos uhri saa tarpeitaan vastaavaa tukea ja suojaa Suomessa tai siellä minne hän haluaa tai joutuu palaamaan, ottaen huomioon myös uhrin alaikäisten lasten tilanteen.

Ulkomaalaistaustaisten ihmiskaupan uhrien asemaa tulee parantaa esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle ja sen moniammatilliselle työryhmälle annetaan oikeus tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi ja jatkaa hänelle tarjottavia ihmiskaupan uhrille tarkoitettuja palveluita myös silloin, kun rikosta tutkitaan Suomessa, riippumatta sitä miten rikosprosessi etenee. Nykytilanteessa uhri menettää oikeutensa apuun, mikäli rikosta ei jostain syystä käsitellä rikosprosessissa ihmiskauppana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi nykytilanteessa tunnistaa ihmiskaupan uhriksi vain sellaiset henkilöt, joiden kohdalla rikosta ei voi tutkia Suomessa.

• Luodaan ns. palomuuri, jotta paperittomat ihmiskaupan ja muiden hyväksikäyttörikosten uhrit voivat raportoida vakavista rikoksista pelkäämättä maasta poistamista

• Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja esimerkiksi rikoksen paljastamisesta tai tekijää vastaan todistamisesta aiheutuvat mahdolliset seuraukset otetaan paremmin huomioon oleskelulupaprosessissa. Uhrien lasten ja alaikäisten uhrien kohdalla tehdään oleskelulupaharkinnassa perusteellinen lapsen edun selvitys konsultoimalla lastensuojelun ammattilaisia.

”Uhrien todellisuutta työssämme näkevinä järjestöinä tarjoamme asiantuntemustamme päättäjille ja viranomaisille, jotta saisimme yhdessä kehitettyä sellaisen järjestelmän, joka antaa ihmiskaupan ja muiden vakavien rikosten uhreille mahdollisuuden saada apua ja raportoida kokemansa ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista. Tämä auttaa torjumaan vakavaa rikollisuutta ja rakentamaan turvallista yhteiskuntaa kaikille”, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Ihmiskaupan vastainen verkosto (IKV-verkosto) on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on jakaa ja tuottaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta ihmiskaupan vastaista toimintaa ja uhrien auttamista voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys.

Lisätietoa:

Pia Marttila, ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669Essi Thesslund, ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija, Pro-tukipiste ry, 045 120 7224

Verkoston jäsenet:
Amnesty International Suomen osasto, Ensi- ja turvakotien liitto,    Exit – pois prostituutiosta ry,   Filantropia ry,   Filoksenia ry,   FinnWID,   Global Clinic Turku,    Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Ihmisoikeusliitto ry,   Kirkkohallitus,   Lasten perusoikeudet ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry,    Pakolaisneuvonta ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM,  Pelastakaa lapset ry,    Pro-tukipiste ry, Rikosuhripäivystys,   Samaria rf,   Sexpo-säätiö,  Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry , Suomen Lähetysseura ry, Suomen Mielenterveysseura, Suomen NNKY-liitto ry, Suomen Punainen Risti, Suomen UNICEF ry, Tukinainen ry, Vapauta Uhri ry,    Yhteiset Lapsemme ry

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä 18.10.2017: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

MINNE MÄ MENEN ? – PAPERITTOMAT SUOMESSA 2017 –seminaari

Tilaisuuden live-striimausta voi seurata Facebookissa Paperittomat-hanke sivulla alkaen klo 9.00. https://www.facebook.com/paperittomat/

#paperittomat2017

OHJELMA

09.00 Tilaisuuden avaus

I Oikeudet, palvelut ja palomuuri

09.15 Mitkä ovat jokaisen oikeudet? Oikeustieteen professori Juha Lavapuro

09.35 Täydentävät puheenvuorot HUS:n ylilääkäri, toimialajohtaja Jari Petäjä ja Tehyn varapuheenjohtaja, sairaanhoitaja Marjut McLean

09:55 Kysymyksiä, keskustelua

10:15 Palomuurin tärkeys sosiaali- ja terveyspalveluissa, PICUM-verkoston oikeudellinen asiantuntija Alyna Smith (in English)

10.35 Kysymyksiä ja keskustelua

10:45 – 11.15 Tauko ja kahvit (30 min)

II Paperittomuus yhteiskunnallisena haasteena

11.15 Turvapaikkapolitiikan muutokset ja paperittomuus, Paperittomat-hankkeen lakimies Jasmiina Jokinen

11.45 Kysymyksiä, keskustelua

12.00 Paneelikeskustelu: Paperittomuuden seuraukset ja mahdolliset ratkaisut sekä paperittomille itselleen että yhteiskunnalle

Paneelin vetäjänä journalisti Jeanette Björkqvist

Osallistujat:

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk), hallintovaliokunnan jäsen

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila, Rikosuhripäivystys

Yksikön päällikkö Eeva Nykänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL / Reformit-yksikkö

Ylikomisario Jari Taponen, Poliisiammattikorkeakoulu

13.30 Loppusanat

Seminaariin ilmoittautumiset (1.11 mennessä) ja lisätietoja:
sanna.rummakko@pakolaisneuvonta.fi, p. 045 843 7979

PICUM (Platform for International Cooperation on Undocumented Migrants) on paperittomuustyötä tekevien eurooppalaisten organisaatioiden verkosto:  www.picum.org

 

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa MINNE MÄ MENEN ? – PAPERITTOMAT SUOMESSA 2017 –seminaari

Tiedote: Pakolaisneuvonta tyrmää oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista

Pakolaisneuvonta ry:n mielestä oikeusministeriön esitys laittoman oleskelun rangaistusasteikon koventamisesta ja tutkintakeinojen laajentamisesta on monin tavoin ongelmallinen ja se tulisi hylätä.

Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa arviomuistiossa esitetään laittoman maassa oleskelun rangaistuksen koventamista nykyisestä sakkorangaistuksesta enimmillään kuuteen kuukauteen vankeutta. Tutkintakeinona sallittaisiin salaisen pakkokeinon eli teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitietojen hankkiminen laittomasta maassa oleskelusta epäillyn tavoittamiseksi.

Ehdotus perustuu hallituksen 2017 julkaisemaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan. Toteutuessaan esitys ei kuitenkaan vähentäisi paperittomuutta.

”En ole ikinä tavannut kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa tai muusta syystä paperitonta, joka tällaisen lainmuutoksen vuoksi valitsisi esimerkiksi vapaaehtoisen paluun tai muuten poistuisi maasta” toteaa useita vuosia turvapaikanhakijoiden ja paperittomien neuvontatyössä työskennellyt Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali.

Pakolaisneuvonta ry on vuodesta 2012 antanut oikeudellista neuvontaa nimenomaan paperittomille. Toiminnassa tavoitetaan vuosittain satoja eri syistä paperittomiksi päätyneitä henkilöitä.

Ulkomaalaislakia koskevan ehdotuksen mukaan ”ulkomaalainen, joka tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelulupakortti, oleskelukortti tai pysyvä oleskelukortti, on tuomittava laittomasta maassa oleskelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”.

Rangaistava teko olisi ”oleskelu”, joka ei vaaranna kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta. Pakolaisneuvonnan mielestä on selvää, ettei vankeusrangaistukseen tuomitseminen oleskelusta ole oikeassa suhteessa teon vakavuuteen. Sama suhteettomuus on ongelmana ehdotetuissa tutkintakeinoissa, erityisesti mitä tulee salaisen pakkokeinon käytön sallimiseen. Poliisin oikeudet suorittaa esimerkiksi kotietsintöjä ja henkilöntarkastuksia laajentuisivat. Myös viime viikolla julkisuudessa kohua herättänyt jokamiehen kiinniotto-oikeus tulisi mahdolliseksi vankeusuhan myötä.

Esityksen kustannusvaikutukset on Pakolaisneuvonnan näkemyksen mukaan pahasti aliarvioitu. Lainvalmistelussa ei esimerkiksi ole ymmärretty, ettei kirjallinen menettely ole käytännössä mahdollista asioitaessa ilman pysyvää osoitetta olevien ja suomen kieltä osaamattomien paperittomien henkilöiden kanssa. Tämä kuormittaisi erityisesti käräjäoikeuksia. Pakolaisneuvonta katsoo, että esitys on myös ristiriidassa EU:n vapaan liikkuvuuden ja palautusdirektiivin kanssa.

OM arviomuistio: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=3daf4de2-e160-472d-86c2-904d7234bc48

Pakolaisneuvonnan lausunto esityksestä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle täällä:  http://www.paperittomat.fi/wp-content/uploads/2017/09/Pakolaisneuvonta-lausunto_080917_Arviomuistio-OM-23412016.pdfhttp://www.paperittomat.fi/?attachment_id=2053

Lisätietoja:
Lakimies Heli Aali,
p. 045 237 7104
heli.aali@pakolaisneuvonta.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote: Pakolaisneuvonta tyrmää oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista