AOA: Toimeentulotuki ei ole laissa sidottu oleskeluoikeuteen

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin 18.2.2016 antamassaan ratkaisussa korostaa, että oikeutta toimeentulotukeen ei toimeentulotukilain säädöksissä ole sidottu siihen, onko hakijalla pysyvää oleskelulupa tai EU/ETA-kansalaisten kohdalla pysyvää oleskeluoikeutta. Toimeentulotukea ei voi kieltäytyä myöntämästä siis vain siksi, että hakijalta puuttuu pysyvä oleskelulupa. Ratkaisun mukaan: ”Toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.” Myös hallinto-oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pelkästään oleskeluluvan puuttuminen ei ole osoitus siitä, että henkilön oleskelu kunnassa olisi hyvin lyhytaikaista tai satunnaista. Toimeentulotukilain sanamuodon mukaan olennaista on vakinainen oleskelu kunnan alueella.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi syyskuussa 2014 oikeusasiamiestä arvioimaan, ovatko sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltajille tarkoitetun oppaan (STM:N julkaisu 2013:4) tulkintaohjeet ulkomaalaisen oikeudesta toimeentulotukeen ja ohjeiden perusteella tehdyt linjaukset perustuslain ja toimeentulotukilain mukaisia. 18.2.2016 antamassaan ratkaisussa AOA vastaa siis kysymykseen, voidaanko toimeentulotuki rajata kiireelliseen toimeentulotukeen, jos hakijalla ei ole pysyvää oleskelulupa tai EU/ETA-kansalaisten kohdalla pysyvää oleskeluoikeutta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ohje Oleskeluluvattomien ulkomaalaisten tilapäinen majoitus nojaa STM:n oppaaseen, jonka lainmukaisuutta AOA ratkaisussaan arvioi. Helsingissä ohjeen soveltaminen on johtanut tilanteisiin, joissa ulkomaalaisille ei ole tarjottu hätämajoitusta edes vuoden 2016 tammikuun paukkupakkasilla.

Ratkaisussa AOA toteaa, että mahdollisista avustusoikeuteen (toimeentulotukeen) kohdistuvista rajoituksista on perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan säädettävä lailla, jossa huomioidaan perustuslain 19 §:n 1 momentti, joka turvaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukilaissa ei säädetä, että välttämättömiin sosiaalipalveluihin olisi oikeus vain niillä, joilla on ulkomaalaislain mukainen oleskelulupa tai -oikeus.

AOA pitää hyvin ongelmallisena, että STM:n oppaan tulkintaohje nojaa niin voimakkaasti ulkomaalaislakiin. Pelkästään oleskeluluvan puuttuminen ei AOA:n mielestä merkitse sitä, että hakijan voitaisiin katsoa oleskelevan tilapäisesti kunnassa tai olevan oikeutettu pelkästään kiireelliseen toimeentulotukeen. On eri asia, että turvautuminen toimeentulotukeen voi vaikuttaa hakijan oikeuteen oleskella maassa, mutta tämän seikan arviointi kuuluu maahanmuuttoviranomaisille. Toimeentulotuen saamisen edellytykset on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla. AOA on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan 31.5.2016 mennessä, mihin kannanotto on antanut aihetta.

Paperittomat -hankkeen kantelun kohteena ollut hätämajoitusohje ja sen soveltaminen perustuvat samoihin pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen linjauksiin, joiden lainmukaisuutta AOA on ratkaisussaan arvioinut. AOA on todennut, että edes vakinaiseen oleskeluun perustuvaa toimeentulotukea ei voi rajata vain ulkomaalaisoikeudellisin perustein. Näin ollen toimeentulotuen rajaaminen siten, kuin Helsingin hätämajoitusohjeessa tehdään, on jo nyt oikeusasiamiehen toimesta todettu ongelmalliseksi.

Paperittomat-hanke jää mielenkiinnolla seuraamaan, mihin toimenpiteisiin STM asiassa ryhtyy, ja korjaako Helsinki mm. hätämajoitusohjettaan mahdollisen uuden oppaan myötä vai omatoimisesti jo sitä ennen.

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.