Paperittomat lapset

Miten huomioidaan paperittoman lapsen etu?

Paperittomat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa. Heitä ei ole väestötietojärjestelmässä. Neuvola ei seuraa heidän kehitystään, koska he eivät pääse neuvolaan. Vailla oleskeluoikeutta oleskelevien paperittomien lasten vanhemmat eivät ole  kunnan asukkaita, joten he eivät kuulu minkään kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Lapsilla on siis riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle.

Suomeakin velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Tämä velvoite kohdistuu siis kaikkiin viranomaisiin ja koskee kaikkia Suomessa oleskelevia lapsia heidän statuksestaan riippumatta. Myös esimerkiksi Ulkomaalaislaissa säädetään, että kyseisen lain mukaisessa lasta koskevassa päätöksenteossa on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

Viranomaisen tulee kohdella kaikkia lapsia ensisijaisesti lapsina, ja huomioida heidän etunsa toteutuminen vanhempien oleskelustatuksesta riippumatta. Arviointi lapsen edun toteutumisesta tulee aina tehdä tapauskohtaisesti, kun tehdään lasta koskevia päätöksiä. Lapsille kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus terveyteen ja oikeus maksuttomaan perusopetukseen.