Janita Tasa: Jokaisen äidin pitää päästä neuvolaan

Äitiyshuollon palveluita tulisi Suomessa tarjota kaikille raskaana oleville. Paperittomilla raskaana olevilla naisilla ei kuitenkaan lain mukaan ole oikeutta ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin – ei edes riskiraskauden aikana.

Kuva: Graafikko Ville Tietäväinen

Olen kätilö. Teen vapaaehtoistyötä Helsingin paperittomien klinikalla Global Clinicillä jo viidettä vuotta. Vastuualueenani klinikalla on raskauksien seuranta sekä uusien kätilöiden ja terveydenhoitajien perehdyttäminen. Teemme vapaaehtoisporukalla aktiivisesti töitä paperittomien naisten terveyden edistämiseksi. Raskaus on naiselle aina riskialtista aikaa – myös perusterveelle nuorelle naiselle.

Paperittomalla naisella ei ole varaa maksaa kiireellisestä sairaanhoidosta aiheutuneita kustannuksia – ei meillä suomalaisillakaan olisi!

Suomen lainsäädäntö mahdollistaa paperittomalle raskaana olevalle naiselle kiireellisen sairaanhoidon, mikä käytännössä tarkoittaa akuuttia sairaanhoitoa synnytyksen alkaessa tai raskauden ajan komplikaatioiden sattuessa. Näitä voivat olla esimerkiksi ennenaikainen supistelu, verinen vuoto tai sikiön liikkumattomuus. Kiireellisestä hoidosta laskutetaan kuitenkin sen todellisten kustannusten mukaisesti.

Paperittomalla naisella ei ole varaa maksaa kiireellisestä sairaanhoidosta aiheutuneita kustannuksia – ei meillä suomalaisillakaan olisi! Muutama yö raskaana olevien osastolla, lääkärin ja kätilön tapaaminen päivystyksessä sekä joukko laboratoriokokeita voi maksaa paperittomalle naiselle yli 10 000 euroa. Normaali synnytys maksaa tuhansia euroja.

Suomessa kunnat voivat kuitenkin itsenäisesti määritellä tarjoamiaan terveydenhuollon palveluita – onneksi! Helsingin, Vantaan, Espoon ja Turun kaupungit ovat päättäneet mahdollistaa laajat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut paperittomille raskaana oleville naisille ja alle 18-vuotiaille lapsille samoin kustannuksin kuin kuntalaisille.

Ei ole myöskään ammattihenkilöstön etu, jos synnytykseen tulee nainen, joka ei ole käynyt raskaudenseurannassa, eikä kätilöllä ole tarkkaa tilannekuvaa. Kenen etu on, etteivät kaikki naiset pääse neuvolaan?

Kansallinen ja yhdenvertainen ratkaisu kuitenkin tarvitaan. Suomalainen lainsäädäntö mahdollistaa eriarvoisen sekä epäeettisen terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen. Perusterveydenhuoltoon pääsyn ei pitäisi olla riippuvainen henkilön maassaolostatuksesta.

Rajaamalla paperittomien oikeuksia terveyteen ja terveydenhuoltoon vaarannetaan yksilöiden elämää ja hyvinvointia sekä lisätään terveydenhuollon kustannuksia hoitamalla vain kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevia. Euroopan Unionin perusoikeusviraston vuoden 2015 raportin mukaan kustannuksista voitaisiin säästää lähes 70%, jos kaikki paperittomat raskaana olevat naiset saisivat asianmukaista raskauden ajan seurantaa.

Pohjoisamerikkalaisen tutkimuksen mukaan raskauden seurannan puute lisää ennenaikaisen synnytyksen uhkaa ja pienipainoisen vastasyntyneen hoidon kustannukset ovat jopa 12-kertaiset verrattuna normaalipainoisen vastasyntyneen hoidon kustannuksiin. Ei ole myöskään ammattihenkilöstön etu, jos synnytykseen tulee nainen, joka ei ole käynyt raskaudenseurannassa, eikä kätilöllä ole tarkkaa tilannekuvaa. Kenen etu on, etteivät kaikki naiset pääse neuvolaan?

Vuosittain Helsingin paperittomien klinikalla käy noin 15-20 raskaana olevaa naista eri maista ja maanosista. Viimeaikaiset asiakkaani ovat tulleet Albaniasta, Namibiasta, Brasiliasta, Ukrainasta ja Romaniasta. Useimmat kohtaamani naiset ovat niin sanotusti paperittoman kaltaisessa asemassa. He hakevat oleskelulupaa perhesiteen perusteella ja naisen puoliso on saattanut asua Suomessa jo vuosia. Oleskelulupaa hakevat naiset ovat laillisesti maassa, mutta hakuprosessin ajan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella. Romanian romanit ovat myös maassamme laillisesti, mutta ovat omassa maassaan sairasvakuutuksen ulkopuolella, eivätkä näin ollen pääse terveyspalveluihin.

Naisten elämä maassa ilman oleskelulupaa on vaikeaa ja oleskelulupaprosessi voi kestää pitkään. Paperittomien naisten elämää hallitsee epävarmuus ja pelko. Nainen joutuu pienen vauvan kanssa todennäköisesti palaamaan kotimaahansa. Rahaa ei ole välttämättä edes ruokaan. Teen kaiken minkä koen voivani näiden kohtaamieni naisten ja perheiden hyväksi. Huolehdin siitä, että nainen pääsee turvallisen ja laadukkaan hoidon pariin – juuri muuhun en pysty.

Auttamisen mahdollisuus tuo elämääni paljon iloa. Asiakkailta saama vilpitön kiitos on se, mikä saa minut jatkamaan klinikalla työskentelyä. Olen onnellinen, että saan nähdä pienen osan paperittomien naisten elämää – vaikkakin koen, ettei vapaaehtoisvoimin ylläpidetty terveysklinikka ole kestävä ratkaisu tässä maassa.

Kirjoittaja Janita Tasa työskentelee Helsingin Kätilöopiston päivystys- ja synnytysosastolla kätilönä ja opiskelee preventiivistä hoitotiedettä Itä-Suomen yliopistossa ja tekee vapaaehtoistyötä paperittomien Global Clinicilla.

Lähteet ja lisätietoa aiheesta:

Euroopan Unionin perusoikeusvirasto 2015. Cost of exclusion from healthcare – The case of migrants in an irregular situation. European Union Agency for Fundamental Rights, Luxemburg.

Euroopan Unionin perusoikeusvirasto 2011. Migrants in an irregular situation: access to healthcare in 10 European Union Member States. European Union Agency for Fundamental Rights. Luxembourg. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/1925-FRA-2011-fundamental-rights-for-irregular-migrants-healthcare_EN.pdf.

Espoon kaupunki 2016. Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien terveydenhoidon järjestämistä paperittomille henkilöille. Pöytäkirja 20.09.2016. Sosiaali- ja terveyslautakunta. http://espoo04.hosting.documenta.fi/kokous/2016391260-6.PDF.

Lu M, Lin Y, Prietto N & Garite T. 2000. Elimination of public funding of prenatal care for undocumented immigrants in California: A cost/benefit analysis. American Journal of Obstetrics and Gynecology 182(1), 233-239.

Turun kaupunki 2016. Paperittomien henkilöiden terveydenhoidon järjestäminen Turun hyvinvointitoimialalla. Pöytäkirja 16.02.2016. Sosiaali- ja terveyslautakunta. http://ah.turku.fi/sosterla/2016/0216002x/3354975.htm.

Paperittomien henkilöiden julkinen terveydenhuolto Helsingissä. http://www.hel.fi/www/sote/fi/palvelut/palvelukuvaus?id=3677.

WHO 2016. WHO recommendations on antenatal care for a positive pregnancy experience. World Health Organization, Luxembourg. http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/250796/1/9789241549912-eng.pdf