Oikeus terveyteen

paperittomat2net

Kuvitus: Warda Ahmed

Paperittomillakin on oikeus terveyteen

Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä.  Oikeus kuuluu jokaiselle oleskeluluvasta riippumatta. Oikeudesta terveyteen on säädetty niin kansainvälisissä sopimuksissa kuin myös Suomen kansallisessa lainsäädännössä.

Kansainvälisellä tasolla oikeudesta terveyteen säädetään muun muassa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (TSS-sopimus), Lasten oikeuksien yleissopimuksessa sekä Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa sopimuksessa. Näiden sopimusten lähtökohtana on, että oikeus terveyteen tulee turvata yhdenvertaisesti kaikille valtion lainkäyttöpiirissä oleville henkilöille.

Valtioille on ihmisoikeussopimuksissa asetettu erityinen velvollisuus suojella haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä, kuten lapsia ja raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia, ja vastata heidän erityisiin terveystarpeisiinsa. Kaikissa viranomaisen toimissa, jotka koskevat lapsia, on aina ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset: välttämätön hoito annettava

Suomessa paperittoman ihmisen oikeus terveyteen on ankkuroitu perustuslain 19 § 1 momenttiin, jonka mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä oikeutta ilmentää muun muassa terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa mainittu kiireellinen hoito, jota on annettava julkisessa terveydenhuollossa kaikille. Paperittomilta voidaan yrittää periä kiireellisestä hoidosta sen tosiasialliset kustannukset ja lääkityksestä täysi hinta.

Kiireelliseksi hoidoksi ei yleensä ole katsottu esimerkiksi neuvolapalveluita tai vakavienkaan kroonisten sairauksien hoitoa. Tässä alemman tason puutteellinen lainsäädäntö on ristiriidassa perustuslain ja ihmisoikeussopimusten kanssa: niiden mukaan paperittomillekin tulisi lähtökohtaisesti antaa vähintään välttämätön hoito ja lapsille ja raskaana oleville laajat terveydenhuollon palvelut.

Suomessa oli edellisellä hallituskaudella vireillä lakiesitys, jonka tarkoituksena oli juuri suojella haavoittuvissa olosuhteissa elävien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia turvaamalla heille nykytilaa laajemmat terveyspalvelut. Lakiesitys raukesi sen loppumetreillä keväällä 2015.

Nykytilanne on kestämättömässä ristiriidassa terveydenhuoltoalan henkilöstön eettisten ohjeistusten, perustuslain sekä useiden ihmisoikeussopimusten kanssa. Erityisen ongelmallinen on tilanne paperittomien lasten ja raskaana olevien naisten hoidon suhteen. Niin kauan kuin asiaa ei ole kansallisella tasolla säännelty, heidän perus- ja ihmisoikeutensa välttämättömään huolenpitoon toteutuu ainoastaan yksittäisten ammattilaisten, yksittäisten terveyden- ja sairaanhoitoyksiköiden ja yksittäisten kuntien esimerkillisen toiminnan johdosta.

Paperittomien terveyspalvelut Helsingissä ja Turussa

Helsingissä tehdyn poliittisen päätöksen johdosta kaikki paperittomat pääsevät kiireelliseen hoitoon samaan hintaan kuin helsinkiläiset. Alle 18-vuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset ovat oikeutettuja laajoihin terveydenhuollon palveluihin. Myös Turku on päättänyt järjestää paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille terveydenhuoltopalvelut samalla periaatteella. Vastaava aloite on vireillä myös muutamassa muussa kaupungissa.

Vaikka tilannetta selkeyttävää lakia ei ole toistaiseksi saatu säädetyksi, yksittäiset kunnat voivat suojella paperittomien ihmisoikeuksia ja edistää yhdenvertaisuutta alueellaan päättämällä paikallistasolla tarjota esimerkiksi välttämättömät palvelut kaikille.

Paperittoman hoitaminen ei ole rikos – päinvastoin

Paperittomasti Suomessa oleskelevan ihmisen hoitaminen, kuten mikään mukaan humanitaarinen auttaminen, ei ole rikos missään olosuhteissa. Sen sijaan heitteillepano on rikoslain mukaan rangaistava teko.

Terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole oikeutta ilmoittaa viranomaisille laittomasta maassa oleskelusta. Paperittomasta ei siis saa ilmoittaa esimerkiksi poliisille vain siksi, että hän on paperiton. Terveydenhuoltohenkilökuntaa sitoo muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin laaja salassapito- ja auttamisvelvollisuus.

Vapaaehtoiset lääkärit tarjoavat hoitoa paperittomille

Suomessa toimii vapaaehtoisten lääkärien ja muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten ylläpitämä terveyspiste Global Clinic Helsingissä, Turussa, Joensuussa, Oulussa ja Tampereella. Global Clinicillä paperittomat pääsevät lääkärin vastaanotolle ilmaiseksi ja anonyymisti, mutta mahdollisuudet tutkimuksiin ja hoitoon ovat hyvin rajalliset. Kiireellisissä tapauksissa tulee aina hakeutua päivystykseen.